Anteeksi, kesti hieman. :> Odottelin kommentteja. Legacyn tulevaisuus on vieläkin vähän vaakalaudalla, jos ei kohta tule lisää lukijoita. Eihän sitä jaksa kirjoittaa, jos kukaan ei lue. ^^ Kommenttia siis.
Pian Lulun vatsa alkoikin olla jo valtava. Synnytyksen aika olisi hyvin lähellä.
Nick oli huomannut sen, ja hän alkoi etsiä vähän parempi palkkaista työpaikkaa. Jonkunhan täytyi elättää perhe.
Raskaus teki Lulun väsyneeksi ja kärtyiseksi. Hän meinasi nukahtaa pystyyn lähes koko ajan.
Elizabeth ja Leevi olivat alkaneet viettää aikaansa yhdessä enemmän, sillä kumpikin tunsi, että vanhenemisen aika oli lähellä. Mutta se ei heitä harmittanut. Yhdessähän he olivat kasvattaneet jo 3 oikein komeaa poikaa, ja heille oli tulossa lapsenlapsikin.
Tämä pari rakasti toisiaan paljon!
Ja sitten oli juhlien aika. Leevi ja Elizabeth vanhenivat samaan aikaan, mutta Leevistä en saanut kuvaa. Oikein söpö mummu, mutta vaatteet saavat luvan mennä vaihtoon.
Lulu nautti raskautensa viime hetkistä, ja hän maalasi paljon. Tulihan siinä hommassa mukavasti rahaakin. Niiden turvin nainen lähti shoppailemaan.
Ja vihdoin sai Lulukin kokea synnytyksen tuskat. Hän huusi ja kiljui miestään apuun, mutta yksin hän sai selviytyä.
Vaiva oli palkittu kun hän sai vihdoinkin pidellä omaa lastaan. Poika sai nimekseen Jack.
Silmien ja hiustenväri oli äidiltä.
Elizabeth oli vanhennettuaan laittanut paikat remonttiin. Alishan jälkeen kukaan talossa ei ole hallinut mekaniikkaa.
Kauniista ja eloisasta Elizabethistä oli vanhemmalla iällä muodostunut ärsyttävä muori.Koko ajan valittamassa ja nipottamassa kaikille mitä turhimmista asioista! Eihän semmoista jaksanut kukaan kuunnella.
Nicholas oli kuitenkin se, joka Elizabethin sai rentoutumaan. Mikään ei ollut hänelle niin rakasta kuin omat poikansa. Ed ja Anthony vierailivat Swanneilla usein.
Lulun kaiken huomion vei Jack.
Vauva-aika oli mennyt nopeasti, ja oli aika viettää pojan synttäreitä.
Oikein suloinen taapero.
Ja vielä suloisempi muodonmuutoksen jälkeen.
Kasvamisen haittapuoli oli se, että piti rueta leikkimisen sijaan opettelemaan uusia taitoja kovaa kyytiä. Nicholas opetti pojan puhumaan, Elizabeth kävelemään ja Lulu hoiti pottailun.
Mutta ei Jack alistunut kokonaan. Iltaisin hän järjesti mielenosoituksia, jotka saivat koko talon hereille.
Unen puute raastoi Lulun hermoja, ja niinpä ystävätkin saivat kuulla sen.
Sehän kuitenkin kuului asiaan, eikä se vähentänyt rakkautta Jackia kohtaan. Perhe oli Lululle kaikki kaikessa.
Joskus Lulu pysähtyi miettimään elämäänsä, ja tuli siihen tulokseen, että lapsia oli saatava lisää.
Nicholas oli samaa mieltä, ja lapsi päätettiin hankkia.
Lulu saikin pian huomata odottavnsa lasta. Maha oli alkanut kasvaa jo isoksi.
Ennen synnyttämistä vietettiin esikoisen synttäreitä.
Ja oikein suloinen lapsukainen hänestä tulikin.
Jack ryhtyi heti opiskelemaan. Hän oli päättänyt saada hyvän todistuksen.
Ja niinhän siinä kävi. Tietysti parin yrityksen jälkeen todistuksen numero oli 10!
Kesken yötä koko talo heräsi huutoon, joka oli merkki synnytyksen käynnistymisestä.
Mutta ei se siihen jäänyt. Ojennettuaan lapsensa Leeville synnytys jatkui. Taas kaksoset! (ilman juustokakkua ja koodeja)
Tyttö ja poika. Nimekseen he saivat Tommy ja Dawn. Ulkonäkö oli jälleen äidiltä peritty. Vaaleat hiukset ja harmaat silmät.
Jack oli innoissaan uusista sisaruksistaan.
Toistaiseksi hän joutui leikkimään yksin, mutta tilanne tulisi muuttumaan pian.
Lulu oli päättänyt jatkaa töitään pitkän tauon jälkeen, ja paikalle oli pitänyt kustua lastenhoitaja.
Sitten juhlittiin! Dawn kasvoi äitinsä sylissä.
Ja niin Tommykin.
Elizabeth oli hyvin ylpeä.
Seuraavassa osassa näette sitten minkälaisia Tommysta ja Dawnista kasvoi.
tiistai, 19. helmikuu 2013